Kokemuksia Pappelina Svea Metallic White –matosta olohuoneessa ♥

Olohuoneen uusi Pappelina metallinhohtovalkoinen Svea –matto on ollut olohuoneessamme nyt runsaan kuukauden ja lupasin käyttökokemuksia, kunhan ensin olemme maton testanneet lapsi –ja koiraperheen arjessa.  Myös käyttökokemuspyyntöjä on tullut runsaasti – kiitos niistä.

Ensimmäisen viikon käyttökokemuksia voi lukea täältä.

Hankimme maton nettikokemusten perusteella, eli en ollut koskaan nähnyt mattoa missään.

Kaipasimme helppohoitoista, stressitöntä mattoa, jonka voisi mennentullen pyyhkäistä puhtaaksi. Mutta maton tuli olla puhtaanvalkoinen ja olohuoneeseen sopiva sekä kaunis. Siinä haastetta matolle.

Loppujenlopuksi Pappelina Svea Metallic White valikoitui, mutta edelleen mietitytti, voiko sen todella laittaa olohuoneeseen. Nettikokemukset olivat kuitenkin rohkaisevia, joten päätimme ottaa ”riskin” ja tilasimme maton, jonka voisi tarvittaessa laittaa ruokailutilaankin, jos matto olisi epäsopiva olohuoneeseen. Kooltaankin matto sopisi myös ison ruokapöydän alle, sillä suositus on, että mattoa jäisi pöydän sivuille ylimääräistä vähintään 40 cm per puolisko, eli suurin mahdollinen pöytä olisi leveydeltään noin 100 cm.

Mattomme on siis kooltaan 180x260 cm, eli suurin saatavilla olevista koosta.

Talviaikaan olohuoneessamme on ollut VM Carpet  punainen Tessa nukkamatto ja se on loistava ja laadukas matto. Näin kesäaikaan se tuntui kuitenkin raskaalta ja kaipasin puhtaanvalkoista mattoa. Kuvia punaisesta matosta täältä.

Seuraava matto olikin Saltex Fiona nukkamatto. Kaunis ja kiiltävä matto ja aivan ihanteellinen näkönsä puolesta meidän olohuoneeseen – mutta olisi vaatinut jatkuvaa pesemistä pesurilla tai mattopesulassa. Kallista ja hankalaa näin lapsi- ja koiraperheen arjen kannalta. Pelkkä pyyhkäisy tai käsittely Kärcher SV 1902 imuroivalla höyrypesurilla ei ollut riittävä käsittely likatahroille.
Kuvia valkoisesta nukkamatosta täältä.

Runsaan kuukauden aikana Pappelina matto on jo joutunut koetukselle ja selvinnyt niistä hyvin:

• lapset kaataneet matolle kaakaota, mustaherukkamehua, suklaata jne., ja ne ovat lähteneet pois erinomaisesti pyyhkimällä kostealla pyyhkeellä. Nämä tahrat on pyyhitty tuoreeltaan.

• koiralla on tapana kantaa syömisensä maton päälle, mutta jostain syystä koira ei tykkää syödä tämän maton päällä. Onni-koira myös "pesee" syönnin jälkeen naamansa mattoon, mutta tähänkään ei Pappelina kelpaa – ja sehän sopii hyvin minulle.

•  koira oksensi yön aikana matolle. Myös nämä tahrat lähtivät matosta. Tähän tarvittiin enemmän kosteutta, joten laitoin alle vanhan pyyhkeen pesun ajaksi sekä pesuveteen Fairya. Muovikuteesta oksennus lähti välittömästi, mutta maton lankoja piti hinkata enemmän. Lankoistakin lika näyttää irtoavan hyvin, joten eivät voi millään olla perinteistä lankaa, koska lika irtoaa niin hyvin. Myös väljähkö kude auttaa irrottamaan liat väleistä.

• koira päästi ”protesti”-pissat maton reunalle. Enimmät imeytin paperiin ja vein koko maton suihkuun ja suihkutin pissakohdan matosta puhtaaksi ja nostin kuivumaan lattiakuivaustelineen päälle (ulkona satoi juuri silloin, eli ulkonakuivattaminen mattotelineellä ei onnistunut). Kuivui parissa tunnissa ja teline kestää hyvin.

• lapset tulivat sammakkolammelta suoraan rapaiset kumisaappaat jalassa matolle hakemaan puhelinta olohuoneen pöydän päältä. Hyvin lähti ravat ja hiekat.

• koira raaputti kynsillään maton pintaa. Ei mitään jälkiä!

• huolloksi matolle riittää imurointi ja moppaus nihkeällä. Itse on ”pessyt” maton Vileda Swep – mopilla. 

   Olen lukenut jostain, että tomaattiketsuppi on maton pahin vihollinen, eli jos matolle tulee ketsuppitahra, ei sitä tulisi pyyhkiä pois, vaan matto pitää tällöin huuhtoa. Ja kuulemma juuriharjallakin voi varovasti hangata tahranpoistoaineen kanssa vaikeimmat tahrat pois. 

  

Plussaa:

• Matto on yllättävän pehmoinen jalan alla (esim. verrattuna paperinarumattoon). Maton paksuus poikkeaa selvästi esim. -90 luvun muovimatoista (kokemusta on niistäkin kauheuksista ;)).

• Pinta on hohtavan puhtaanvalkoinen, kirkkaassa luonnonvalossa metallinhohto tulee kauniisti esille. Kuteessa on siis matta- ja metallinhohtoista kudetta, molemmat kopiopaperin valkoista.

•  Kude on väljähköä, mutta laadukasta.

• Maton päät on huoliteltu kauniisti.

• Tukeva, ei liu-u lattialla, alle ei tarvitse liukuestemattoa tms. Ei kuitenkin niin napakka ja paksu kuin esim. VM-Carpetin tai Saltexin nukkamatot, jotka eivät mene millään ruttuun. Eli Pappelina menee rutulle, jos jalalla pukkaa.

• Pöydän jalat jättävät mattoon painaumat, painaumat häviävät hetkessä jos pöydän esim. siirtää. Pysyviä jälkiä ei jää painaumista.

•  Imuroidessa pysyy hyvin paikoillaan, eikä imeydy suuttimeen.

• Ei ole sähköinen, ei kerää roskia, irtoroskat helppo kerätä pois pinnalta ja tarvittaessa lakaista harjallakin.

•  Ei kerää pölyä tai karvaa.

•  Ei liiku paikoiltaan vaikka lapset tai koira juoksee ja jarruttelee.

• Helppo pyyhkiä puhtaaksi tai pestä kotona – myös talvella ja omassa pesuhuoneessa.  Kuivuu nopeasti. Se kestääkö kuivausteline koko maton kastelemista aiheutunutta painoa, ei ole kokemusta ;)

• Sopii allergiaperheeseenkin.

•  Lapsi- ja koiraperheeseen todella sopiva ja stressitön.

Miinusta:

• Matto on muovia, vaikkakin laadukkaan tyylikästä sellaista, mutta muovia kuitenkin. 

• Matto voi talviaikaan näyttää olohuoneessamme kolkolle, koska meillä on alakerrassa kauttaaltaan laattalattiat (jos näin, siirrän maton talveksi ruokailutilan pöydän alle).
•  Makuuhuoneeseemme matto olisi liian kolkko, sinne tarvitsee enemmän pehmeyttä.

•  Kallis

Yhteenveto:

Pappelina Svea -matto on paras vaihtoehto valkoiseksi matoksi, koska taloudessamme asuu lapsia ja koira – ei tarvitse murehtia kuratassuja, sotkuja, rapaa, oksennuksia, pissaa jne.  Etenkin rapa-aikaan sekä kesäisin (kun lapset kulkevat paljon paljain varpain), on matot koetuksella.

Nukkamattojen peseminen muulloin kuin kesällä on hankalaa ja kallista ja ainakin meillä, valkoista nukkamattoa sai olla koko ajan pesemässä ja kuivatus tuotti ongelmia. Siksi muovikudetta oleva Pappelinan valkoinen matto on meidän perheessä stressittömin vaihtoehto.

Nukkamattojen jälkeen muovimatto tuntui kolkolta, koska meillä on koko alakerrassa laattalattiat. Uskon että puisille / puukuvioisille lattioille ko. materiaali sopisi mielestäni paremmin – mutta joskus käytännöllisyys vie voiton näissä asioissa, jos meinaa mattoja lattioissa käyttää ;)

Uskon että Pappelina matto on lapsi – ja eläinperheeseen unelmamatto ja vuosien sijoitus.

En ole katunut hankintaa! Hankin seuraavaksi Pappelinan eteisaulaan. Ja jos sitä joskus valmistetaan pyöreänä, myös keittiön pikku aamiaispöydän alle.  Suosittelen ♥

Lisää käyttökokemuksia joskus myöhemmin - runsaan kuukauden käyttökokemusmietteet ovat tällaiset.

Japanilainen puutarha & Talon kuvia

Takapihalla, terassin ja tulevan pihasaunan välissä on pitkospuut, jonka varrella on pieni japanilaispuutarha valkoisine kivijokineen, alppiruusuineen, omena -ja kirsikkapuineen sekä heinä -ja havukasveineen.

Olen aikaisemmin postannut tästä kivipuutarhamme alueesta, joka on  rakennusvaiheesta - nyt kasvit ovat hieman kasvaneet ja alue muuttunut muutenkin (klikkaa kivipuutarha).

Mukana muutama kuva myös talosta takaa, ja kuvauksissa tietenkin poikkeuksetta Onni (Bichon Frise). 

Japanilaisalueen, pitkospuiden päähän, tulee siis hirsinen pihasauna ja pitkospuiden talon puoleiseen päähän terassin jatko-osa, johon upotetaan pieni uima-allas, kylpytynnyri tai jokin muu pulahtamispaikka.

Pitkospuiden varrella on itsetekemäni diy - puupenkki, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan muodostuu kahdesta lankusta ja alle asennetuista klapeista ;). Siinä syreenipensaiden alla, puupenkillä, on mukava miettiä syntyjä syviä ;)

Kuvissa taustoilla vilahtaa "Rölli-mökki" - sen ovat tuunanneet korkealle tolppien päähän isä tyttärineen :).

Metsän keskellä on myös nuotiopaikkamme koivupölkkypenkkeineen - tästä tehty postaus aikaisemmin,  Nuotiolla puutarhassa

 

Mietimme puutarhaamme näitä pieniä osioita jo talon suunnitteluvaiheessa,  kuin erillisiä huoneita eri tunnelmilla:

• lasiporstua, jossa ruokailupöytä tuolineen ja sohvineen sekä pieni pöytä kahvihetkiin
• terassi, jossa sohva, pöytä, tuolit, pihakeinu ja grilli
• terassin jatko-osa, jossa pulahtamispaikka ja aurinkotuolit (suunnitteilla)
• etupihan isompi laatoitusalue pikku metallipöytineen ja muurinkivialtaineen
• lasten leikkipaikka leikkimökkeineen ja hiekkalaatikkoineen sekä pallokenttä
• pikkuruinen kasvimaa viljelylaatikoineen
• pitkospuut
• pihasauna (suunnitteilla)
• japanilaisalue kivijokineen
• nuotiopaikka metsän keskellä koivupölkkypenkkeineen
• mustikat ja puolukat omasta metsästä ;)

Mukavaa Juhannuspäivän iltaa.

Kivetetty etupiha & Muurinkivialtaat

Etupihalla sisäänkäynnin molemmin puolin on muurinkivi-istutusaltaat. Altaat ovat hieman rinteessä, joten pihalaatoituksen ja tiealueen rajaaminen aiheutti miettimistä. Erilaisia vaihtoehtoja kokeiltiin ja paras ratkaisu oli tehdä istutusaltaiden väliin leveät portaat. Portaat ovat kuitenkin niin matalat, että neidit ajavat ne alas pyörilläkin.

Nyt rajaus laatoituksen ja kivituhkapihan välillä on siisti ja selkeä.

Meillä on siis kivipuutarha / metsäpuutarha, ja nurmikoita ei ole laisinkaan. Etupiha on laatoitettu laajemmin ja molemmin puolin taloa ympäri menee laatoitetut kulkuväylät aina takaterassille asti.

Kivipuutarhasta lisää postauksissa: kivipuutarhan huolellinen pohjatyö

ja japanilaisen puutarhan siivousta

Perennapenkkejäkään emme laittaneet, vaan istutukset rajattiin altaisiin sekä kesäkukkien osalta ruukkuihin.

 Muurinkivialtaisiin istutettiin:

•  Riippapihlajia
•  Lamoherukkaa
•  Seppelvarpuja
•  Laakakatajia
•  Pikku Prinsessaa (Little Princes)
•  Kerrottuja Marketoita
•  Verenpisaraa
•  Sammalleimua

Ulko-oven molemmin puolin isoihin sinkkiruukkuihin istutin timanttituijat sekä pelargoniat ja hopeavitjaa (=hopeaputous). Valitettavasti timanttituijat joutuu käytännössä hankkia joka kesä uudet. Talven ne kyllä menestyy sinkkiruukuissa hienosti, mutta aina kesän aluksi kellastuvat. Kaikki konstit suojauksineen ja lämpimällä vedellä herättelyineen on kokeiltu. Toisaalta tuijat eivät kesäkukkiin verrattuna ole mitenkään iso investointi.

 Ihanaa keskikesän juhlaa.

Kuin huoneita pihalla & aamuhetkiä

Sisääntulon yhteydessä, ulko-oven läheisyydessä laatoituksella on pieni metallinen pöytä ja tuolit. Lämpiminä ja aurinkoisina aamuina juon pöydän äärellä aamukahvit ja kuuntelen linnunlaulua - pienen pieni hetki vain äidille, kun kaikki muut vielä nukkuvat :)

Tein pienen osion tähänkin puutarhan kohtaan rajaamalla alueen kahdella istutusruukulla - tuli heti jotenkin huonemaisempi tila.

Nyt vaan odotellaan niitä lämpimiä ja aurinkoisia kesäaamuja ;) - tänä aamuna naapuripitäjässä sanoi lunta...

Alppiruusut ♥ kivipuutarhassa

Alppiruusut (Rhododendron) ovat lähes avautuneet - toivottavasti kukkisivat pitkään, niin upeat ne ovat.

Tämä alppiruusupenkki sijaitsee länsisuunnalla metsän reunalla ja istutusvaiheessa niille tuotiin sopivaa havukasveillekin soveltuvaa turvemultaa. Alue ja reunat kivetettiin mukulakivillä. 

Alppiruusut viihtyvät parhaiten puolivarjoisella tai varjoisella kasvupaikalla. Paras kasvualusta on siis hapan, hieman turvepitoinen ja kuohkea. Mäntyjen alla niillä on hyvä kasvaa ja niitä meillä piisaa ;)

Alppiruusun juuret kasvavat lähellä maanpintaa, joten esim. kuorikatekerros suojaa juuristoaluetta kuivumiselta.

 Penkistä on nousemassa myös kuunliljaa. 

Alppiruusuja hoidetaan havukasvien tavoin. Käytetyn kahvinporot ja piimä auttavat pitämään alppiruusujen maaperää happamana.

Alppiruusun leikkaustarve on vähäistä, vain vahingoittuneet ja kuolleet oksat poistetaan.

Alppiruusuja voi lannoittaa keväällä Rhodolannoitteella. Se parantaa kasvua, kukintaa ja talvenkestävyyttä.